tiistai 6. tammikuuta 2015

Kun sairaus vie petiin

Viimeisin päivtys onkin lokakuulta, hups! Syksyllä oli ensin ilmassa syysmasennusta, eikä jaksanut tehdä _yhtään mitään_ ja lisäksi mulla oli henkilökohtaisessa elämässäni haasteita, mitkä veivät henkisiä voimiani. Sen jälkeen sairastuinkin flunssaan. Ensimmäisen kerran se meni ohi viikossa kuumeen avulla. Sen jälkeen seurasi reilun viikon tauko, jonka jälkeen se alkoi uudestaan entistä ärhäkämpänä ja jatkuu edelleen. Antibioottikuuri on syöty ja kaikki kotikonstit kokeiltu, mutta mikään ei auta. Taudit ovat nyt kestäneet yhteensä 1,5 kuukautta ja se kyllä lamaannuttaa aika täysin. Fyysinen kunto on näiden viikkojen aikana valunut sohvan uumeniin ja jopa vaatteiden pukeminen saa hengästymään, kun keuhkot ovat limaiset ja rasittuneet. Ei oo kivaa. Viikon päästä pitäisi lähteä Kanarialle rentoutumaan viikoksi, toivottavasti olo paranee edes hitusen siihen mennessä!!!

Jotain positiivistakin voin kuitenkin nyt kertoa. Vaikka viime vuosi meni painon suhteen vuoristorataa ja nyt syksyllä liikkumattomuus ja joulusuklaat toivat muutamia lisäkiloja, niin painan kuitenkin -5kg vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan! On se ainakin parempaan suuntaan! Nesteet lähtevät äkkiä, kunhan pääsen arkirytmiin kiinni ja jos joskus taas pääsisi liikkumaankin. Sitten voi taas aloittaa puhtaalta pöydältä. :)

Perustin muuten tämän treeniblogin rinnalle ruokablogin, koska haluan kovasti blogata, mutta tänne ei aina löydy kauheasti kirjoitettavaa juuri em. asioiden takia. Ruokablogissa esiinnyn astetta vähemmän anonyymina, mutta siellä keskityn siihen ruokaan, enkä juuri jaa kovin henkiläkohtaisia asioita. Tervetuloa Emppu's Dineriin! <3

torstai 2. lokakuuta 2014

(Semi)-Lihaton lokakuu saapui pihveineen

Masentava lokakuu alkoi eilen ja tänä vuonna päätin tarttua Lihaton lokakuu-haasteeseen. Omalla kohdallani otan hieman vapauksia syyslomaviikolla, jonka vietän Tukholmassa. Vajaan neljän viikon "uhraus" on kuitenkin mielestäni jo iso teko kaltaiseltani lihansyöjältä. However, lounaaksi söin punajuuritattaripihvejä Sofian lounaalla ja eivät kyllä kalvenneet Lindströmeille juurikaan!

Eilen kaupassa päätin, että teen ensikertaa itse kasvispihvejä. Eräs työkaverini on hurahtanut kasvisruokiin, vaikkei varsinainen kasvissyöjä muuten olekaan. Sain häneltä hyviä vinkkejä mm. rakenteen luomiseksi ja päätin viimein kokeilla.


Kasvispihvit

Pari porkkanaa
Pieni palsternakka
Pari perunaa (jauhoista, "mössööntyy" helpommin)
Sipuli
Palanen Pecorino-juustoa
1-2 munaa
1 rkl täysjyvävenhäjauhoja
Suolaa, pippuria

Kermaviilidippi

1 prk kermaviiliä
Turaus sinappia
Isompi turaus ketsuppia
Mustapippuria
Sitruunanmehua

Raasta vihannekset ja juusto samaan kippoon. Sekoita ja lisää muut aineet. Paista lettupannulla, jos on, jos ei, paistinpannulla. Dippiainekset sekoitetaan keskenään.

Tein samalla makutestin eri paistorasvojen suhteen. Testissä oli kookosöljy, oliiviöljy ja kunnon voi. Yllätyksekseni voi ei vienytkään suvereenia voittoa, vaan sen makua ei juuri edes erottanut pihveistä. Oliiviöljyn kanssa kävi samalla tavalla. Kookosöljystä jäi hienoinen kookosaromi pihviin, en osaa oikein sanoa, että tykkäsinkö vai en. Miellän kookoksen voimakkaasti makeisiin ruokiin, joten ehkä ensikokemus oli vain vähän "outo". Summa summarum, jatkossa ei kannata paistaa voissa, koska hyöty haittoihin nähden ei ole tarpeeksi suuri. Oliiviöljy it is!

Illalla treenien jälkeen ajattelin paistella banaanilettuja kookosöljyssä. Nam.

Vegaania tai edes vegetaristia musta ei kyllä saisi, rakastan lihaa liiaksi. Tämä tuntuu kuitenkin hyvältä keinolta lisätä kasviksia ruokavalioon ja kenties jatkossa syödä kasvispainotteisemmin. :)


lauantai 27. syyskuuta 2014

Harjiksen salilla

Tänään hyppäsin junaan kymmenen jälkeen ja suhautin vartin matkan synnynseudulleni Harjavaltaan eli kotoisasti Harjikseen. Tarkoituksena oli mennä porukoiden kanssa ensin salille ja sitten uimaan viime vuonna valmistuneeseen liikunta -ja uimahalliin. Paikka valittiin vuoden liikuntapaikaksi, btw! Asialliset tilat siellä onkin. Tällä kertaa ilahdutan teitä pitkästä aikaa parilla "kauniilla" treenikuvalla.

10 minuuttia crossarilla nosti hyvin hien pintaan.


Lemppari selkälihasliikkeeni.


Karmea kuva treenin päätöksestä! :D Todiste, että kaikkeni annoin! Kuvassa myös kaunis työtapaturmainen peukaloni.


Salitreenin jälkeen oli hyvä mennä palautumaan altaaseen, ja uida kroolia ja rintaa muutama sata metriä. Päivän treenin viimeisteli hierontasuihku ja lilluttelu monitoimialtaassa sekä pikapyrähdys kylmäaltaassa.

Suosittelen kyllä tuota Harjiksen hallia lämpimästi kaikille, ketkä paikkakunnalle joskus sattuvat eksymään. Olen todella ylpeä, että entisessä kotikaupungissani on nykyään niinkin tasokas liikuntapaikka. :)

perjantai 26. syyskuuta 2014

Puistotreenit

Pari viikkoa  sitten saatiin PT-tunnilla ihan normaalista poikkeava treeni. Jumppasalin tai kuntosalin sijaan siirryimme Eteläpuistoon reippailemaan.

Aluksi kierrettiin kortteli reippaasti lämmittelyksi. Ensimmäisenä varsinaisena harjoitteena oli kahvakuulan heitto vuorotellen. Muutaman minuutin heittelyt nostivat sekä sykettä että saivat lihakset lämpimäksi. Kuulaa heilautettiin muutaman kerran jalkojen välissä ja sitten kyykyllä saatettiin kuula matkaan. Kuula tuntui tosi painavalta, olisikohan ollut 10 kg, joten ei sitä hirveän pitkälle saanut, mutta joka heitolla oli mahdollisuus haastaa itsensä uudelleen.

Seuraavaksi tehtiin vuoroin puistonpenkkiä vasten dippejä ja vuoroin kyykkyjä. Tällä painolla dipit ovat aika kova juttu, kuten olen varmaan joskus maininnutkin. Varsinkin, jos sarjoja on monta putkeen, alkaa ojentajat todella poltella ja huutaa hoosiannaa viimeisillä toistoilla.

Rankimmaksi setiksi mun kohdalla osoittautui puistonpenkille steppaaminen sarjoissa. Vasen polvi on taas krempannut viime aikoina ja etenkin sen päälle nousemiset tuottivat haasteita. Sarjojen jälkeen olin aerobisestikin aika loppu ja oli pakko juoda Lauran urheilujuomaa, jotten olisi pyörtynyt. Steppien vastaparina tehtiin punnerruksia tiilirakennelmaa vasten lievässä etukenossa.

Viimeisenä ulkoliikkeenä heitettiin jälleen kuulaa + juostiin viestiä. Juoksu alkoi olla jo melkoisen rankkaa, kun energiat oli totisen käytetty. Treeni viimeisteltiin sisällä istumaannousuilla.

Huhhuh, aikamoinen paketti taas, mutta se euforia tällaisen rääkin jälkeen on ihan mieletön! Ulkona treenaaminen toi kivaa vaihtelua ja erilaisia liikkeitä kuin yleensä. Olin jälleen väsynyt, mutta onnellinen.

torstai 25. syyskuuta 2014

Pakkopullaa

Kaikki tuntuu tällä hetkellä pakkopullalta. Siis kaikki paitsi nukkuminen, sohvalla makaaminen ja aivoton tv:n tuijottaminen. Koulu, duunit, treenit, kokkaaminen, blogin ylläpitäminen, kaikki.

Epäilen syyksi pimeneviä iltoja, yhden parhaan ystävän lähtöä takaisin Australiaan, vitamiininpuutosta ja yleistä turhautumista. Luulin kahden viikon kesäloman tekevän gutaa ennen koulun alkua, mutta paskat. Auttoihan se toki välillisesti muutaman päivän, mutta nyt mullakin on fiilis, että tekisi mieli pakata reppu ja sanoa soronoo arjelle. Mä olen mieleltäni melkoinen hedonisti ja harmaa arki ei vaan oikein sovi mun pirtaan. Mut on luotu nauttimaan, pulppuamaan ja jakamaan hersyvää nauruani. Tällä hetkellä en oikein tiedä, että mistä löytäisin ilon pirskahtelua harmauden keskelle niin, että jaksaisin tsempata.

Kouluviikko on tältä viikolta ohi ja olin mä siellä paikalla yhtenä päivänä kolmesta. Tiistaina poissaolon syynä oli hartiakrampin seurauksena iskenyt jäätävä päänsärky ja tänään en vaan olisi mitenkään kyennyt aamulla nousemaan sängystä. Heräsin täydestä unesta herätyskelloon kymmeneltä, vaikka olin nukkunut jo 10 tuntia (taas). En oikeastaan tiedä, että kumpi on parempi: se, että koulusta voin olla pois 20% sallittujen poissaolojen turvin silloin tällöin vai se, että töihin on mentävä AINA, vaikka ei millään jaksaisi. Onko parempi, että annan itselleni sitä, mikä vetää mua entistä syvemmälle, vai että otan vastahakoisesti vastaan köyden, jonka avulla mun on mahdollisuus päästä taas pinnalle.

Samat ajatukset koskevat taas vaihteeksi syömistä, Väsymyksen takia roskaruokapiru piinaa mua joka ainut päivä. Välillä saan köydestä kiinni, mutta heikon hetken koittaessa olen taas vietävissä. Joku on joskus väittänyt mun olevan vahva ihminen. Pyh, kaikkea muuta.

Ei siis kovinkaan hyvät fiilikset tällä hetkellä. Yhdestä asiasta olen kuitenkin onnellinen: duo PT-treeneihin menin paikalle joka kerta ilman mitään tekosyitä ja siitä tuli ihan järjettömän hyvä olo. Sali muuttaa uusiin parempiin tiloihin parin viikon kuluttua ja PT:n kanssa katsotaan sen jälkeen jotakin edullista kamppispakettia treenien jatkamiseen.

Tämän tekstin kirjoittaminen sytytti mielessäni jonkun pienen valon ja mursi ehkä jonkun pienen solmun. Kesken kirjoittamisen muhun iski fiilis, että huomenna kirjoitan viimein postaukset kahdesta viimeisestä treenikerrasta, jotka ovat olleet todella hyviä ja on tullut sellainen itsensä ylittävä fiilis. Ehkä huomenna (vapaapäivä) voisin patistaa itseni taas toimeen, kun se tuntuu jokseenkin tepsivän.

Kuinkakohan monen viimeisen kymmenen postauksen tageissa on "avautuminen" :P

maanantai 1. syyskuuta 2014

Syksy se arjen toi

Alkuasetelma tämän päivän treeniin oli suorastaan pelottava. Viimeinen lomaviikonloppu meni aika railakkaissa merkeissä Turussa ja podin lauantaina aiheutettua krapulaa vielä tänä aamuna herätessäni. Reipas fillarispurtti kouluun aamulla teki ihmeitä ja lounaan jälkeen saatoin tuntea itseni jopa melkein normaaliksi. Kyllä silti jännitti, että millainen laatta lentää illan treeneissä.

Alkuun tehtiin tänään aerobista treeniä enemmän kuin viimeksi ja se sopi mulle erinomaisesti, koska tällä hetkellä mun aerobinen kunto on lihaskuntoa huomattavasti parempi, kiitos pitkien pyörälenkkien. Laura aloitti soutaen ja mä crossarilla. Tarkoitus oli tehdä molemmilla laitteilla 10 minuutin sarja, sisältäen 3-4 45 sekunnin spurttia. Crossarilla vääntäessäni olin jo täysin ihmeissäni, miten hyvältä liikkuminen tuntui viikonlopun jälkeen ja suoriuduin hommasta paljon odotettua paremmin. Soutuvuorossa nälkä kasvoi syödessä ja 10 minuutin tulos oli lopulta yli 1700 metriä! :) Oli aika voittajafiilis.

Sitten siirryttiin lihaskuntoon. Ensimmäisessä setissä tehtiin kolme sarjaa, vuorotellen rintaa käsipainoilla penkissä ja maastavetoa käsipainolla tasapainoillen. Rinta on mulle saliliikkeenä kohtuullisen haastava sen huonosta lihaskunnosta johtuen, mutta taas sai yllättyä iloisesti! Jaksoin hyvin kaikki sarjat ja tein vielä viisi ylimääräistä toistoakin. Vastavuoroina tehty maastavetoliike kehitti samalla kivasti tasapainoa.

Toisessa parissa liikkeinä olivat ns. kroolipotku ja vatsarutistukset vartaloa kiertäen. Viimeisissä taidettiin molemmat Lauran kanssa huutaa ääneen. :D Ihanaa rääkkiä! Seuraavana tehtiin sivulankut molemmille puolille, kaksi sarjaa molemmille puolille. Lankku ylipäätään on mulle todellinen viharakkausliike ja sama pätee kyllä kylkiversioonkin. Huhhuh. :D Viimeisenä settinä tehtiin vuorotellen kyykkyjä levypainon kanssa sekä portaiden nousuja. Kyykyissä oltiin ensin Lauran kanssa vastakkain, mutta mua alkoi naurattaa ilmeet niin hillittömästi, että toinen sarja oli pakko tehdä selin. Selvittiin kuitenkin kunnialla. Oli taas hienoa nähdä, että Laura oli yhtä hiestä märkä kuin minä. Se kertoo tehokkaasta treenistä! :) Ai että mä olen taas tyytyväinen ja ylpeä meistä molemmista! <3

**

Näin se arki pyörähti taas käyntiin. Treenin jälkeen iso lasi maitokaakaota palkkariksi ja pieni annos täysjyväpastaa ja jauhelihakastiketta.

Mun pyöräilyt lisääntyvät taas entisestään, kun koulupäivinä pelkästään siellä käymisestä tulee 7 kilometriä. Huomenna on myös työpäivä, joten vajaa viisi kilsaa saa ainakin laskea tuohon päälle vielä.

Syksy on virallisesti avattu!

tiistai 26. elokuuta 2014

Se tunne, kun melkein laatta lentää

Kurinpalautustreenit olivat oikein onnistuneet! Tuntui, että jos olisi yksikin sarja ollut jäljellä, olisi laatta lentänyt.

Otettiin Lauran kanssa neljän kerran DUO personal trainer-paketti, jonka ideana on siis treenata kaverin kanssa samaan aikaan trainerin opastuksella. Hinta on tuolloin hieman halvempi, mutta ainakaan itse en kokenut, että mistään olisi jäänyt paitsi, päinvastoin! Laura jaksoi kannustaa mua trainerin lisäksi, kun tuntui, että voimat loppuvat ja kaikki energia valui hikipisaroina jumppamatolle.

Tehtiin neljä kahden liikkeen patteria ja olin kyllä ekan jälkeen jo ihan rikki!

Patterit olivat:

- Dippi / Tasolle nousu

- Lankku / Lantionnosto jalat jumppapallolla

- Askelkyykky ylämäkeen / Etunojapunnerrus

- Vipunosto / Ponnistushypyt

Kolmea ensimmäistä tehtiin neljä sarjaa kumpaakin liikettä, viimeistä kolme.

Voin kertoa, että teho tuntuu nyt aika hyvin ympäri kroppaa! Etenkin dipit olivat mulle todella haastavia ja tein kyllä viimeiset hampaat irvessä. :D Tätä lisää!



tiistai 12. elokuuta 2014

Helteiden uhri

Surukseni on ilmoitettava, että helteet koituivat kuntoprojektin kohtaloksi. Töiden ulkopuolisen ajan vietin lähinnä sisällä tuulettimen vieressä sohvalla maaten. Paino pysyi runsaan hikoilun takia kurissa, olin suorastaan hämmästynyt, kun kävin kerran vaa'alla ja se näytti edelleen samoja lukemia kun viimeksi. Aktiivinen pyöräily sentään teki tehtävänsä. Heinäkuussa olin joka viikonloppu vapaalla ja se oli tietysti sitten juhlien täyttämää aikaa. Kesällä on vähän sellainen asenne, että "nyt tästä pitää nauttia, kun se on niin lyhyt" ja sitä filosofiaa tuli kyllä harjoitettua vähän liiankin kirjaimellisesti.
 
No, helteet tulivat ja menivät, missä ollaan nyt?

Siinä, että olen totaalisen laiskistunut ruuanlaiton suhteen. Äsken kuitenkin mielessä kävi ajatus, että pitäisi taas varmuuden vuoksi käydä vaa'alla, kun olo on ollut viime päivinä kuin syöttöporsaalla. Siinä se sitten oli. + 3 kiloa. Ulkoruokailuajatukset unohtuivat samantien ja loihdin "mitä kaapista löytyy"-pastan täysjyväspagetista, paistijauhelihasta, sipulista, tomaattimurskasta ja ananaksesta. Nyt on pakko taas päästä ruotuun. Mulla alkaa perjantaina loma, jonka olen tarkoituksella pitänyt väljänä ilman jokapäiväisiä bookkauksia. Nyt on sitten vihdoin aikaa taas keskittyä. Loman tarpeessa olen kyllä ollutkin. Tuntuu, että pää varmaan räjähtäisi, jos se loma ei nyt viimein jo alkaisi. 

Kävelin eilen töihin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan ja se oli T-U-S-K-A-A. Kyllä huomaa, ettei ole tullut jalkojen päällä juuri mitään tehtyä yli kuukauteen, kun on tullut fillarilla poljettua joka paikkaan. Olen tässä kesän aikana tutustunut naapurissa asuvaan melkein ikäiseeni Mariaan, joka pyysi äsken hänen kanssaan kävelylenkille. Jos siedätyshoito toimisi taas tälläkin kertaa. Ehkä pian lenkkeilykin on kivaa taas!

Olen kyllä ollut taas maailman paskin bloggaaja. Ehkä syksy antaa taas uutta virtaa tähänkin hommaan. 

Loppuun vielä kuva nykyisestä kunnosta, viime viikolla olleilta synttäreiltä. Tästä taas uutta ennen-kuvaa.


Kivaa viikkoa!

keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Kankean paluun arkeen pelastaa rääkkitreeni

Olipahan Juhannus! Sali oli kiinni, joten tein kotona kahvakuulatabatan lauantaina. Sen jälkeen menikin sitten vähän läskiksi. Lauantaina tuli juhlittua aika rankalla kädellä ja siitä sai kärsiä pari seuraavaa päivää. Eilen aamulla töissä meni ääni, joten vietin loppupäivän saikulla, mutta tein kuitenkin kevyitä kahvakuulaharjoitteita kotona.

Tänään oli sitten kunnon tulikoe taas, kun PT-treenit koittivat. Olin käynyt kaverin kanssa lounaalla caesarsalaatilla, joten lähtökohta oli se, että olin vielä täynnä, kun treenit alkoivat neljältä, Toisaalta, en olisi mennyt sinne lounaalle lainkaan, jos ei olisi ollut tiedossa rankat treenit, jolloin kalorit varmasti kuluvat.

Luvassa muuten täysin muokkaamatonta kuvamateriaalia, älkää pelästykö.. :D


Tältä näytän alaviistosta. :D

Krisu pisti mut tapansa mukaan oikein kunnon rääkkiin. Tänään oli vuorossa aerobinen tehotreeni, johon kuuluivat 15 minuutin jakso juoksumatolla, 15 minuuttia fillarilla ja lopuksi keskivartalon lihaksia.

Homma alkoi kevyellä lämmittelyllä matolla. Tehtiin intervalleja, mutta ylämäki nousi koko ajan. Hiki valui taas ihan urakalla ja olin kyllä ihan törkeän hengästynyt tämän jakson päätteeksi! Toiseen jaksoon sain valita fillarista ja soutulaitteesta. Arvelin selviäväni fillarista kunniallisemmin, joten tartuin haasteeseen. Intervallit olivat the thing tässäkin. Minuutin tai puolen rutistus kovalla sykkeellä ja vastuksella, sitten rauhallinen palautus. Koska mattotreeni oli jo alla, tuntui olo jo melko kaikkensa antaneelta.

Viimeisenä oli vuorossa ne iki-ihanat keskivartalon lihakset. Ylitin kuitenkin taas itseni! Miten viime viikolla venytin itseni onnistumaan lankkusarjoissa, oli nyt istumaannousujen vuoro. En ole tehnyt niitä herraties milloin viimeksi ja odotin tulokseni olevan maksimissaan viisi toistoa. Treeni on kyllä tehnyt tehtävänsä ja sain kuin sainkin tehtyä 2 x 15 sarjat eli 30 ihka oikeaa istumaannousua! Fiilis oli niin huikea, että sain vielä tsempattua kohtuullisen kevyesti 2 x 15 supermies-selkää päälle. Mikä tunne rysähtää siihen matolle tasaamaan hengitystä!!



Kuvasta näkee, kuinka paljon viikonlopun dokailu ja mässäily turvottaa naamaa. Hyi olkoon! Kun vertaa tuohon viime viikolla otettuun kuvaan (jossa on toki meikkiäkin ja eri kuvakulma varjoineen), on ero aika suuri. Nämä kuvat toisaalta tsemppaavat eteenpäin ja muistuttavat siitä, että miksi tätä hommaa tehdään.

Tänään muuten tuli bikinitkin, vapise maauimala, kunhan säät vähän lämpenevät. Vaikka koitankin saada itseäni itseäni tyydyttävämpään kuosiin, olen kyllä silti sitä mieltä, että bikinikunto on juuri se, että pue bikinit päälle ja -tadaa- olet bikinikunnossa. Jokaisella on oikeus viihtyä minkälaisessa rantaasussa tahtoo, ulkomuotoon katsomatta. Enemmän mua itsessäni ällöttää oma peilikuva kuin se, mitä luulen muiden ajattelevan. Se on yksi lysti. Terveyden takia tätä lähtökohtaisesti tehdään, ei sen ulkomuodon.



Palautusjuomana tänään vuorossa Mäenrannan vinkki edullisesta palautusjuomasta, ihan perus lasillinen rasvatonta maitoa ja ripaus (ei kaksi ruokalusikallista) kaakaojauhetta. Hyvää ja tulee sopivasti hiilareita ja proteiinia aerobisen treenin päälle. Punttitreenien jälkeen kroppa tuntuu vaativan vähän tykimpää tavaraa.

Tämä olikin mun viimeinen PT-kerta tällä erää. Iskä tosin lupasi ostaa mulle synttärilahjaksi seuraavan treenipaketin, joten jatkoa on luvassa, jee!! Tää on niin mun juttu.

torstai 19. kesäkuuta 2014

Tabata-treenit

Eilen oli kolmas neljästä PT-treenistä. Päätettiin, että tehdään salitreenin sijaan tabata-treeni. Harjoitusmuoto juontaa juurensa Japanista ja perustuu intervalleihin. Tehtiin kuutta eri liikettä kutakin kahdeksan 20 sekunnin sarjaa, väleissä 10 sekunnin tauot. Kuulosti alkuun törkeän rankalta, mutta ihmeen kaupalla selvisin!!

1. Steppilaudalle hyppy

Puolessa välissä sarjoja alkoi syke olla jo todella korkealla! Käsillä vauhtia hyppyyn ja askeltaen alas. 

2. Maastaveto 

Painoja oli tangon päissä kummassakin viisi kiloa. Tuntuu vähältä, mutta sarjoja oli kuitenkin niin monta, että kyllä alkoi totisesti alaselässä tuntua, kun oli painanut noita 8 x 20 sekuntia...

3. Lankku

Tätä mä oikeasti pelkäsin! Miten voisin pysyä lankussa noin pitkään! Mutta mä JUMALAUTA TEIN SEN!! Kyllä huomaa, että treeni alkaa jo tuottaa tulosta, pari kuukautta sitten olisin varmaan itkenyt jo toisen sarjan kohdalla. 

4. Painonsiirto puolelta toiselle paino sylissä

Ideana on siirtää painoa vuorotellen puolelta toiselle ja "ponkaista" sieltä takaisin alkuasentoon. Tämä oli kaikista liikkeistä lempparini ja se tuntuikin kaikista mukavimmalta ja kevyimmältä. :D

5. Etunojapunnerrukset

Tässä vaiheessa hiki valui jo solkenaan jumppamatolle otsalta..

6. Vatsarutistukset

Sitten oli kaikkensa antanut olo!!!

Tabata-tyyppinen treeni sopi mulle todella hyvin ja se tuntui huipputehokkaalta! Voin lämpimästi suositella kaikille!

Sain traineriltä palautetta, että olen kuulemma "ihana treenattava", kun teen sarjat niin tarkkaan ja tunnollisesti. Lisäksi kuulemma tekniikat ovat erinomaisia, on kannattanut harrastaa aina jollain tasolla liikuntaa. :) Hankin muuten kotiin 8 kg:n kahvakuulan ja aion sillä treenailla nyt Juhannuksen aikana salin ollessa kiinni. Tätä samaa tekniikkaa voi soveltaa kahvakuulalla harjoitteluun ja saa hyvin tehoja irti! Painonsiirtoihinkin kuula sopii erinomaisesti. 

Oikein mukavaa Juhannusta kaikille! Mä teen töitä ja treenaan kuulalla, mutta lauantaina lämmitän itselleni ja ystäville saunan ja saatan nauttia myös muutaman oluen ja lasin viiniä. ;)

keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Huume nimeltä roskaruoka


Näin ylläolevan kuvan eilen Facebookissa ja se osui ja upposi. Pieni tyttö joutumassa roskaruokahirviön kitaan. Minä olin tuo tyttö.

Vaikka olen aina rakastanut roskaruokaa, oli elämä sen kanssa helppoa sen ajan, kun asuin vielä kotona pikkukaupungissa, jossa ei vielä siihen aikaan ollut Hesburgeria, Mäkkäriä tai muitakaan pikaruokaketjuja. Hesessä tuli käytyä lähinnä satunnaisten Pori-reissujen yhteydessä, jolloin roskaruuan syöminen pysyi jotenkin kontrollissa. Paino lähti nousemaan yläasteella, mutta siihen pääsyynä syytän päivittäisten einesten syöntiä. Lisäksi olen aina ollut perso ruualle ylipäätään. Teininä ruokaa laittaessani panostin ennenkaikkea makuun, terveellisyysnäkökulma ei juurikaan kiinnostanut, kun mitään ulkoisia ongelmia ei ollut -vielä- ilmaantunut. Harrastin tuohon aikaan ratsastusta kaksi kertaa viikossa ja kuljin fillarilla joka paikkaan - koska paikallisliikennettä ei edes ollut.

Turkuun muutettuani aloin elää pikkuhiljaa roskaruualla. Rahaa oli kesätöistä jäljellä reippaasti ja ei ollut kauheasti väliä, että mitä ruoka maksoi. Elin muutenkin hetkessä ja kun tuli nälkä, hoidin sen pois mahdollisimman helposti ja nopeasti. Tämä ei tietenkään tarkoittanut ruuan tekemistä itse, vaan ruokien hakemista jostain kymmenistä lähellä sijaitsevista ravintoloista. Alamäki oli alkanut.

Asuttuani Turussa kuukauden, pääsin paikalliseen ravintolaan töihin, jossa sai työvuorossa tehdä itselleen aterian. Päivittäiseen ruokavalioon tulivat hampurilaisten lisäksi kebabit ja muut grilliruokatuotteet. Ei taas tietenkään tullut mieleenkään, että olisin tehnyt itselleni ruokaisan salaatin tai edes jollain tavalla keventänyt mättöannoksia. Jos valmistin itselleni (upporasvassa paistetun) kasvispihvin, paistoin siihen lisäksi pekonia. Jos päätin syödä kebabia, tungin annoksen täyteen juustoja. Työ oli fyysisesti raskasta, joten alkuun painokin pysyi jokseenkin kurissa, mutta loppua kohden kiloja vaan kertyi ja kertyi lisää.

Kaksi vuotta vierähti ravintolassa, jonka jälkeen aloitin koulun ja ravintolatyöt jäivät. Laihduin vähän siinä välissä, mutta mieli oli tässä vaiheessa jo turmeltunut ja jatkuva ulkona syöminen jatkui ja jatkui. Jossain vaiheessa heräsin siihen, että kävin Mäkkärissä taas joka ainut päivä ja enää ei yksi BigMac-ateria riittänyt. Mukaan lähti usein McFeast-ateria isoilla ranskalaisilla, joku pienempi hampurilainen, ehkä myös nugetit ja kaksi valkosipulidippiä. Jos makeahammasta kolotti, niin joku pirtelö päälle. Tuollaisessa satsissa alkaa olla reilusti yli 2000 kaloria. Ei ihme, että keräsin vuosi vuodelta 5-10 kiloa lisää.

Roskaruoka on mulle huume. Jos annan sille pikkusormen, se vie koko käden. Siksi on mun on taas aika vyöttää kupeeni ja alkaa totaalikieltäytyjäksi. Täällä Porissa niitä houkutuksia on yhtälailla kuin Turussakin, mutta joutuu vaan fillaroimaan pitemmän matkan ne saavuttaakseen. Kulinaristisen luonteen omaavana olen monesti kysynyt itseltäni, että miksi lempiruokani ovat joko h*lvetin kalliita tai epäterveellisiä. Miksen ole voinut syntyä rakastamaan kevyitä ruokia? Miksi juuri minä?

Aika näyttää, tulenko olemaan tässä vankilassa loppuelämäni.

perjantai 13. kesäkuuta 2014

Ruokakaupassa

Taas on vähän bloggaaminen jäänyt vähemmälle, mutta en ole mitenkään hunningolla! :) Ääni hävisi tuossa pari viikkoa sitten ja jouduin saikulle. Se vähän vähensi treenejä, mutta muuten on kaikki ihan ok!

Äsken oli toiset PT-treenit, jotka vedettiin kyllä ihan täysillä! Nyt olin onneksi syönyt kunnon aamupalan, joten treeni kulki huomattavasti paremmin kuin viime kerralla. Penkkipunnerruksessa lisättiin painoja ja Smith-kyykyn tekniikkakin alkoi PT:n mukaan hipoa täydellisyyttä. ;) Jalkaprässissä haastettiin mut kunnolla ja tein viimeiseen sarjaan peräti 15 toistoa 100 kilon vastuksella. Jei! :) Huomenna sattuu!

Treenin jälkeen menin kädet täristen ruokakauppaan. Koska mua ainakin kovasti kiinnostaa, että mitä muut laihduttajat/treenaajat/normaalit ihmiset ostavat kaupasta ja syövät, niin päätinpä vilauttaa vähän omankin kauppakassin sisältöä.


Sattui just olemaan mun suosikkijuttuja, eli kevyttä jauhelihaa ja maustamattomia broilerin fileitä tarjouksessa. :) Ihmettelin kassalla, että miten nyt vasta on mennyt 20 euroa, kun melkein kaikki kamat oli pikakassan kassissa jo. Arlan proteiinirahkat lähtivät testiin niin ikään tarjouksen myötä. Vihannesvarastoja täydensin sipulilla, paprikoilla ja salaatilla. Kesäiset tortillat täydentyvät jääkaapin muista salaattiantimista ja koko komeus kruunataan teelusikallisella kermaviiliä. Mainoksen uhrina piti tuokin kerran testata. Normaalisti syön rahkaa ihan "raakana" sekoittaen siihen vähän jotain makeutusta. Tänään makeutta tuo ananasmurska mehussa. Jee, näistä syön monta päivää!

perjantai 23. toukokuuta 2014

Potkua purkista

Olen kyllä ollut jo pitkään tietoinen vihreän teen nesteenpoistovaikutuksista, mutta koska tee ei itsessäänkään kuulu lemppareihini ja vihreänä se on vielä enemmän kissanpissan makuista, on homma jäänyt. Muutama päivä sitten sain sähköpostiin mainoksen vihreä tee-kapseleista. Koska mainoksen orja olen, klikkasin toki linkkiä.


IronMaxxin Green Tea on piristävä painonpudotusvalmiste voimakkaita antioksidantteja sisältävästä vihreästä teestä!
  • Orgaaninen lähde piristävällä kofeiinille.
  • Sisältää antioksidatiivisia polyfenoleja.
Vihreä tee on raaka-aine, joka ilmentää vitaliteettia, terveyttä ja pitkää elämää. Kasvin elinvoimaiset ominaisuudet löydettiin jo 5000 vuotta sitten sen aikaisessa Kiinassa. Jo tuolloin huomattiin, että vihreän teen säännöllinen nauttiminen ehkäisee väsymystä ja parantaa keskittymiskykyä.
Green Tean sisältämä vihreä tee -uute sisältää runsaasti bioaktiivisia, fytokemiallisia polyfenoleja ja kofeiinia.
Annostus: Ota 1-3 kapselia päivittäin noin 30 minuuttia ennen ruokailua tai fyysistä aktiviteettia. (fitnesstukku.fi)

Pikainen googlaus toi vain tyytyväisiä käyttäjäkokemuksia, joten päätin kokeilla, kun kaksi purkkia sai yhden hinnalla. Äsken otin ensimmäisen kapselin, raportoin kyllä, jos huomaan jotain edistystä. :)
Lisäksi tilasin magnesiumia. Tiistain PT-treenistä meni kroppa aivan jumiin, joten magnesiumlisä oli todellakin tarpeen. Ohjelmasta lisää myöhemmin, mutta voin jo tässä vaiheessa sanoa, että kovilla mennään. Se rakennettiin isoille lihasryhmille isoilla painoilla 4 x 10 sarjoilla, jotta saataisiin maksimaalisesti energiaa palamaan. Siitä seuraavassa postauksessa! 

tiistai 20. toukokuuta 2014

Kokovartaloselfie

Tässäpä tulee nyt kuva koko vartalosta treenivaatteissa ilman sarvia ja hampaita. Jalat on levällään, jotta reisien koko näkyy oikein. Yllätys kun ei ole, että reidet hinkkaa vieläkin ihan reippaasti yhteen. Tätä voi sitten taas verrata seuraavaan selfieen.


On muuten kiva, kun sää antaa myöden taas noille lyhyemmille treenihousuille. Tykkään vaihtaa vaatteet jo kotona päälle ja näillä on kesäaikaan hyvä hilpaista fillarilla suoraan. Reebokin housut ovat, tukevat myös keskivartaloa korkean vyötärön avulla.

Tässä vielä eilisten uintitekniikkatreenien luvut:


Nyt ekoihin PT-treeneihin! :)

sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Uintitekniikkakurssilla

Luin vuodenvaihteen jälkeen Rapakunnossa-blogista Porin Uimahallilla järjestettävästä uintitekniikkakurssista ja kiinnostukseni kohosi heti. Olen aina ollut mielestäni ihan hyvä uimari, mutta tekniikoita olisi syytä kerrata, jotta saisin treenistä enemmän irti. Unohdin asian kuitenkin muutamaksi kuukaudeksi, jonka jälkeen aloin tosissani googlailemaan, että miten tuollaiselle kurssille olisi mahdollista osallistua.

Netistä löysin helposti tarvittavat tiedot. Kursseja järjestettäisiin noin kerran kuussa, yhden peruskurssin kesto on 2 x 2h ja toukokuussa järjestetään jatkokurssi, joka on yhden kaksituntisen mittainen. Kurssin hinta yllätti positiivisesti, peruskurssi 15 euroa ja jatkokurssi 7,5 euroa. Ei paha! Laitoin sitten sähköpostia menemään ja varasin itselleni paikan toukokuun perus -ja jatkokurssille.

Multa jäi sairastelun takia eka osa peruskurssista väliin, mutta ohjaaja toivotti mut lämpimästi tervetulleeksi kakkososaan kuitenkin.

Ilman näitä kavereita hommasta ei olisi tullut mitään. 

Jännitti vähän mennä paikalle, koska kaikki muut olivat jo olleet sillä ekalla kerralla ja tutustuneet ohjaajaan, toisiinsa ja harjoitelleetkin. En kuitenkaan antanut sen häiritä, vaan kahviossa kokoontumisen jälkeen vaihdettiin nopeasti uikkarit päälle ja pulahdettiin altaaseen. Aluksi valittiin itselle sopivat räpylät. Suosittelen lämpimästi valitsemaan reilusti normikokoa isommat, mulla ainakin puristi ihan törkeesti normikoko ja vaihdoin johonkin 43:siin. Onneksi mulle on sekä krooli että selkä lajeina tuttuja, joten pääsin hyvin mukaan harjoituksiin, vaikka eka kerta jäikin välistä. Aluksi lämmiteltiin lautojen avulla kiertämällä 25 metrin allasta potkien samalla vimmatisti kroolipotkua, sitten kerrattiin tekniikkaa. Sain palautetta "kauniista kroolista" ja olin ihmeissäni, että miten se kulkikaan niin hyvin. 

Päivän pääaihe oli kuitenkin rintauinti, joka olikin mulle se haastavin. Olen aina uinut "rintaa" kuten sammakkoa, mutta sukeltamalla vedoissa pinnan alle.. eli ihan päin persettä. Lisäksi potku on ollut täysin pielessä; se olikin päälimmäinen syyni hakeutua tuolle kurssille, kun sain väärällä potkulla aiemmin selkäni kipeäksi. Tekniikkaa treenattiin erilaisten apuvälineiden avulla ja lopputulema oli se, että toinen ohjaajista antoi mulle erityismaininnan kaikkien kuullen! Olin huippuylpeä itsestäni, kerrankin olin liikunnan saralla onnistunut oikein kehujen arvoisesti! :D Samainen ohjaaja kehotti mua myöhemmin liittymään Masters-uimareihin. Sanomattakin selvää, että huippufiilis jäi!

Tällaiset saatiin vielä kotiinviemisiksi.


Kurssilla oli tosi kivaa ja odotan jo kovasti huomista jatkokurssia! Siellä kerrataan taas nuo tekniikat, opetellaan volttikäännös ja ehkä vähän kisaillaankin. :) 

Maauimala aukeaa parin viikon päästä ja aion hommata rannekkeen sinnekkin. Saa yhdistettyä kunnolla auringonoton ja liikunnan. Tästä tulee mieletön kesä!